vaippalainaamo-oulu@kodinkestot.fi


Vaippojen ompelu eli TSI-vaipat


Vaippoja voi tehdä vaatimattomammallakin ompelutaidolla, ja taitojen karttuessa oppii tekemään haastavampiakin vaippoja.

Itse ommellen vaippojen ekologisuus ja taloudellisuus kasvavat entisestään, kun materiaaleiksi kierrättää vanhoja kotoa tai tutuilta löytyviä kankaita. Imuosiksi ja päällikankaiksi käyvät sisävaippoihin esimerkiksi vanhat frotee- ja pellavapyyhkeet, kylpytakit ja flanellikankaat. Kaunis kuosisista trikoopaidoista ja lakanoista saa piristäviä päällikankaita ja käyttämättä jääneistä fleecevaatteista tulee oivia kuorivaippoja tai -housuja.

Mummeilta ja kummeilta voi pyytää itsekudottuja villahousuja mieliväreillä ja juuri oikeilla mitoilla, jos kutominen ei itseltä suju.


Vaipat kierrätysmateriaaleista
Edullisimpia vaippoja saa ompelemalla vaipat käyttäen kierrätysmateriaaleja. Niitä voi löytyä omista varastoista, sukulaisilta ja kavereilta, sekä kirpputoreilta. Silmät tarkkana siis!
Hyviä kierrätyskankaita vaippoihin ovat esimerkiksi:
- frotee- ja pellavapyyhkeet
- flanelli-, trikoo-, ja muut puuvillavaatteet (EI KEINOKUITUISET!)
- joustofroteelakanat ja –pyyhkeet
- fleece
- villa (100% huopuva villa jossa käsinpesu/30C pesu)
Kankaat (PAITSI VILLA) kannattaa pestä ennen ompelua vaipoille sopivilla pesuaineilla korkeimmalla mahdollisella pesulämpötilalla (90-95C) jotta näet kestääkö kangas myös keittopesut, ja lisäksi pesuainejäämät poistuvat tehokkaasti.
Froteesta ja joustofroteesta saa imujen lisäksi myös näpsykiinnitteisiä vaippoja, jotka ovat hyviä etenkin pienellä vauvalla.
Frotee-, joustofrotee- ja flanelli-imut toimivat hyvinä kosteudenlevittäjinä lähimpänä vauvan peppua, sillä ne imevät pissan nopeasti ja levittävät sen tehokkaasti muihin imukerroksiin. Nopeiden imujen alla kannattaa käyttää hitaammin imeviä bambu- ja hamppuimuja, sekä villaimuja kaikkein uloimpana kosteus-stopparina.
Sisävaippoja saa tehtyä kaikenlaisista kierrätyspuuvillakankaista. Ohuemmat kankaat vaipoissa (esim. trikoo, t-paitapuuvilla) saattavat kaivata tukikangasta kaveriksi, sillä ne reikiintyvät nopeasti vaippakäytössä. Tällöin voi käyttää samaa kangasta kaksinkertaisena. Uusista vaippakankaista tukikankaaksi hyvä on esimerkiksi joustofrotee.
Aluksi vaippojen ompelu kannattaa aloittaa joustamattomista kankaista, kuten flanellista.
Fleecestä ja villasta saa ommeltua hyviä kuorivaippoja/housuja. Fleece toimii hyvänä kosteussuojana kaksinkertaisena (fleeceä voi käyttää lisäksi yksinkertaisena vaipan ulko- ja sisäpintanakin, sekä erillisinä kuivaliinoina!). 
Villahousuihin voi lahkeisiin laittaa neuleen paksuudesta riippuen 1-2 kerrosta, haaraosaan 2-3 kerrosta. Pesu ja lanoliinitus takaavat, että pöksyt toimivat :) Aluksi lyhyemmällä vaihtovälillä, huopuessaan pidemmilläkin (pissasta kostunutta haaraosaa kannattaa hieman "hinkata" jotta villahousuihin tulee huopumaa eli pitoa).

Vaippoihin sopimattomia materiaaleja
Ulkoiluvaatekankaat
Kangaskauppojen myyjät saattavat tarjota kestovaippoihin jopa kosteudenpitäviä ulkoilukankaita tai sadetakkikankaita, jos heillä ei ole muuta tarjolla tai tietämystä lainkaan kestovaippoihin sopivista materiaaleista. Ulkoilukankaat eivät kestä toistuvia 60 asteen pesuja vaan menettävät hiljalleen kosteussuojaominaisuutensa. Tämän takia ne eivät ole erityisen hyviä kestovaippojen ompeluun. Sadetakkikankaat eivät myöskään kestä jatkuvia pesuja ja lisäksi ovat muovisina todella hiostavia eivätkä hengitä yhtään.
Pöytäliinakankaat
Vahakangas ei hengitä ja on ihan liian tönkköä. Kernikangaskaan ei hengitä ja alkaa muutaman pesun jälkeen päästää kosteutta läpi. Eivät siis sovellu vaippakäyttöön.
Muovitettu frotee
Tämäkin on aivan liian paksua ja tönkköä sekä hengittämätöntä vaippoihin.

Kuminauhat, tarrat, nepit, langat ja neulat
Kuminauhan ja tarrojen tulee kestää 60C sekä satunnaiset 90-95C pesut, jotteivät ne mene pilalle keittopesussa. Markkinoilta löytyy normaalille kuminauhalle vaihtoehdoksi myös joustonauhaa (framilon), joka on läpinäkyvää, hyvin ohutta ja pehmeää sekä todella joustavaa. Sen ompelemiseksi pitäisi koneessasi olla kolmipistesiksak. Joustonauha on silikonia ja soveltuu kumiallergikoille. Jotkut tykkäävät käyttää alusvaatteistakin tuttua pitsikuminauhaa myös vaippoihin sen pehmeyden takia.
Tarroista hyviä merkkejä ovat Aplix, Velcro ja TouchTape. Tarran menekin voi laskea mittaamalla tarrojen paikat kaavasta (etu-/sivutarrat plus siiveke- ja pesutarrat). Kovan tarran voi ostovaiheessa laskea olevan 1/3 pehmeän tarran osuudesta (esim. 1,5 metriä pehmeää, 0,5 m kovaa tarraa riittää keskimäärin neljään-viiteen vaippaan, vaipan koosta riippuen).
Neppejä on olemassa niin muovisia kuin metallisia, molemmat kiinnitetään pihdeillä tai pressillä, metalliset voi iskeä kiinni myös vasaralla. Metallinepit eivät ole kovin yleisiä vaippakäytössä, eikä niitä suositella käyttämään suoraan ihoa vasten.
KAM-muovinepit ovat yleisempiä vaippakäytössä, ja niitä myydään monessa vaippakaupassa. Oulun vaippalainaamolla on oma neppipressi, jota voi vuokrata omaan käyttöönsä, tai käyttää pienempiä nepityksiä varten myös lainaamon tiloissa.
Lainaamovastaavalta voi ostaa valkoisia neppejä, muun väriset tulee hankkia itse. Neppipressissä on sekä pienemmät (esim. kestositeitä ja lastenvaatteita varten) että isommat (esim. vaippoja varten) leuat.
Ompelulankana kannattaa käyttää polyesterlankaa, ainakin pul-vaippoja ommellessa, koska se ei johda kosteutta.
Ompelukoneneulat tulee olla pulia ommellessa teräväkärkiset, mutta helposti reikiintyville (esim. puuvilloille) kannattaa vaihtaa pallokärkiset (jottei tule isoja reikiä). Neulan paksuus riippuu siitä, kuinka tuhtia settiä aikoo ommella J 70-80 kokoiset ovat tavallisimmin käytetyt neulat.

Uudet vaippakankaat
Uusia vaippakankaita saa ostettua joistakin kangaskaupoista (esim. Eurokangas, jossa on joitakin pul-kankaita, bambupuuvillafleeceä ’Baco’, flanellia… ) sekä useista nettivaippa- ja kangaskaupoista. Kankaita ostaessa kannattaa ottaa huomioon minkä kokoisia vaippoja aikoo ommella, eli mitata kaavasta minimikorkeus. Pienemmille vaipoille riittää 45-50cm korkea pala, L-XL vaipoille saa olla 55-60cm korkeutta.
- Imuosan/sisävaipan kankaat: bambu, hamppu, pellava, puuvilla (esim. flanelli, frotee, sherpa eli puuvillafleece, joustofrotee, velour, trikoo), zorb…
- Kosteussulkukankaat: PUL eli polyuretaanilaminoitu kangas, softis, fleece, villa (villajersey/merinovillaneulos, villalangat)
- Kuivaliinakankaat: mikrofleece, polypropeenineulos (kuivaliinaneulos), polyestermokka, coolmax.
Imuosakankaiden listalla olevat kankaat ovat märkäpintaisia kankaita, joista esim. bambu, joustofrotee, flanelli, velour ja trikoo käyvät myös vaipan sisäpinnaksi, jollei vauvan iho siedä keinokuituisia kuivaliinakankaita.
Uudet kankaat kannattaa pääsääntöisesti pestä ennen ompelua (kutistumattomia kuivaliinakankaita ei välttämättä), jotta ne eivät kutistuisi enää valmiiksi ommellussa vaipassa/imussa. Luonnonkuituiset kankaat kutistuvat reilusti ensimmäisissä pesuissa, puuvilla ja bambu 5-10 %, hamppu ensimmäisessä pesussa n. 10 %, toisessa vielä 5%.
Siksi etenkin hamppu- ja bambukankaat kannattaisi pestä ensiksi kuumimmalla mahdollisella pesulla (90-95C), ja sen jälkeen vielä matalammalla lämpötilalla kerran-kaksi, jotta kangas ei enää kutistuisi käytössä ja pesuissa. Jos vaipoissa ja imuissa käyttää eri tavalla kutistuvia kankaita eikä niitä ole kutistettu kunnolla ennen ompelua, voi vaipat/imut kintsahtaa ikävännäköisiksi käytön myötä.
Pul-kankaan voi halutessaan pestä, jotta näkee pysyykö laminointi vaipassa (joitain kangaseriä on välillä, joista laminointi irtoaa kuumassa pesussa, mutta kovinkaan yleistä tämä ei kuitenkaan ole!)

Koppuroituvat ja pehmeinä pysyvät kankaat
Narukuivatuksessa jotkut materiaalit kovettuvat. Eniten koppuroituvia ovat esimerkiksi hamppu ja pellava. Näille materiaaleille suosittelenkin lämpimästi kuivausrummullista kotia. Melko pehmeinä sen sijaan pysyvät aika hyvin narukuivatuksessakin joustofrotee, velour, flanelli ja frotee, mutta niitä on kuitenkin hyvä vähän rutistella ja ”möyhiä” kuivauksen jälkeen jotta ne hieman pehmenevät. Bambu ja mikrokuitu pysyvät hyvin pehmoisina narukuivatuksessa, eikä niitä hirmuisesti tarvitse möyhiä kuivauksen jälkeen.

Kaavat
Ilmaisia vaippakaavoja ja villahousuohjeita löytyy paljon netistä ja käsityölehdistä kokoja NB, S, M, L ja XL. Esimerkiksi Kestovaippainfon TSI-osiossa on kaavoja ja ohjeita, ja lisäksi Kestovaippayhdistyksen sivuilta löytyy kuvallisine ompeluohjeineen vaippakaava ja villahousuohje.
Suuri Käsityö-lehdessä on ainakin seuraavissa numeroissa vaippaohjeita: 1/2012 (villahousut), 11-12/2011 (nuken vaippa), 2/2010, 1/2008, 2/2007 (sisävaippa, pul-kuorivaippa ja villahousut), 1/2005 (vaippa). Ottobre Desingnin lehdissä ainakin nro 6/2010 (sisävaipan ja villavaippakuoren ohjeet) sekä 3/2005. 
Vaippailmiö-kirjassakin on ompeluohje kaavoineen kestovaipalle. Kirjastoon siis, jos näitä mielii tutkimaan eikä löydy omasta hyllystä! :)

Kaavoissa on kokoeroja – mikä toisessa kaavassa on S-koko, voi toisessa kaavassa vastata reilusti suurempaa vaippaa! Kaavojen kokosuositukset ovat suuntaa-antavia. Kannattaa siis verrata kaavoja esimerkiksi jo käytössä oleviin vaippoihin (vaippojen kuminauhoja venyttäen) jottei tule yllätyksiä. 
Kaavoja on myös helppo muokata jos huomaa että esimerkiksi korkeutta saisi olla enemmän (=lisätään pituutta sentti-pari haaraan) tai vähemmän (taitetaan kaavaa hieman haarakohdasta), tai jos vaippa on liian leveä (kavennetaan asettamalla kaava hieman yli kankaan reunasta leikkausvaiheessa) tai kapea (asetetaan kaavaa 0,5-1cm verran keskemmäs kangasta). Myös siivekkeet voi muokata joko pyöreäreunaisiksi tai nelisnurkkaisiksi jne.

Ompelu
Vaippojen ompelutapoja on varmasti melkein yhtä monta kuin on ompelijaakin – oma suosikkijärjestykseni sisätäyttö- ja pul-taskuvaippoja ommellessa on muovautunut ajansaatossa seuraavanlaiseksi:
- ensin leikkaan kankaat (eka ulkokankaan, sitten asetan sen leikatun palan sisäkankaan päälle oikeat puolet vastakkain ja leikkaan sisäkankaan) ja tarrapalat (mittaan etutarran ulkokankaan mukaan siten, että etureunan sivuille jää n.2cm kangasta)
- seuraavaksi ompelen etutarran kankaan oikealle puolelle 3-piste siksakilla (annan nuppineulojen olla paikoillaan muulta osin vaippaa, paitsi etureunasta jotta saan etuosan käännettyä tarran ompelua varten hetkeksi oikein päin)
- seuraavaksi kiinnitän etureunan kankaat takaisin yhteen nuppineuloilla ja ompelen kankaat yhteen saumurilla/3-piste siksakilla (HUOM! Jätän toisen takasiivekkeen yläreunan ompelematta jotta saan takakuminauhat ommeltua helpommin!)
- sitten ompelen jalansuukuminauhat 3-pistesiksakilla vaipan sisäkankaan puolelle, reilusti kuminauhaa venyttäen
- ja takakuminauhat täyttöaukon reunoille suoralla ompeleella, asettamalla kuminauhan kangasläpän alle, ja ompelen kuminauhan toisen pään kiinni kankaisiin, ja ompelen kuminauhan kujaan (Tässä on varottava ettei ompele kuminauhan päältä!!). Toiseen päähän päästyäni venytän kuminauhaa sopivasti ja ompelen sen kiinni kankaaseen eli kujan kiinni. Tykkään ommella takakuminauhan niin ulko- kuin sisäkankaaseen.
- sitten ompelen sen aiemmin ompelematta jättämäni takasiivekkeen yläreunan kiinni, ja käännän vaipan oikein päin. Kaikki kulmat ja mutkat on hyvä kääntää tarkasti auki!
- seuraavaksi päällitikkaan vaipan ympäriinsä suoralla ompeleella muutaman millin päästä reunasta, jotta vaippa pysyy hyvin muodossa. Kiinnitän huomiota erityisesti täyttöaukon reunoihin! Jalansuukuminauhojen kohdalla täytyy muistaa ettei ompele kuminauhojen päältä, vaan siirtää ompeleen n. 0,5-1cm päähän reunasta, ja venyttää kuminauhaa samalla! Näin saa nätit pikku kuminauhakujat/röyhelöt.
- viimeiseksi ompelen takasiivekkeiden tarrat, eli koukkutarraa (kova puoli) n.3-4cm pätkä ihan siivekkeen reunaan (pyöristän tarrojen reunan), ja koukkutarran viereen pehmeää lenkkitarraa pesutarraksi.

Erilaisia kuminauhan ompeluratkaisuja
Kuminauhojakin voidaan ommella monella tavalla – esimerkiksi juuri kirjoittamallani tavalla vaipan sisäpuolelle ja päällitikkauksella ommella kujat. Jotkut vauvat eivät kuitenkaan siedä kuminauhakujia/röyhelöitä, jos ne painavat reisiä ja aiheuttavat ihoärsytystä, jolloin kujat voi jättää ompelematta.
Kujan voi ommella jalansuihin myös samaan tyyliin kuin edellä kirjoitin takakuminauhan ompelusta, eli vaippa oikein käännettynä, ja kuminauha pujotetaan vaipan sisäpuolelle. Ommellaan kuminauhan toinen pää kiinni kankaisiin, ja sitten ommellaan kuja suoralla ompeleella kuminauhan vierestä, venytetään kuminauha sopivaksi toiseen päähän ommeltua ja ommellaan kuminauhan toinen pää kiinni kankaisiin.
Tai jos haluaa oikein todella söpöt ja isommat röyhelöt, tällöin ommellaan vaippa oikein käännettynä, ja ommellaan kuminauhan päältä kokoajan kuminauhaa venyttäen, n. 1-1,5 cm päästä vaipan reunasta. Tämä on hieman haastavampi tapa. Molemmissa päissä kannattaa ommella hieman edestakaisin jotta ommel ei lähde purkautumaan.
Kuminauhat suosittelen ompelemaan 3-pistesiksakilla, jos se suinkin on mahdollista. Suora ommel ei oman kokemukseni mukaan ole yhtä kestävä ratkaisu (kuminauhan päälle ommeltuna). Samoin tarrat kannattaa ommella mieluummin siksakilla kuin suoralla, jotta saa kestävämmän vaipan.

Nepilliset vaipat
Kuten jo mainitsin alussa, neppien kiinnitykseen on niin pressejä kuin pihtejä. Molemmilla saa nepit tukevasti kiinni, kunhan käyttää riittävästi voimaa (muttei liikaa, ettei neppi halkea). Nepit muodostuvat kanta ja naaras sekä kanta ja uros–pareista, joista urokset on yleensä siiveke-/kiinnitysneppeinä ja säätövarasta huolehtivia naaraita on enemmän. Neppien alle on hyvä laittaa tukikangas (esim. pul- tai fleecetilkku), jotta vaipan kankaat eivät repeä ja nepit irtoile.
Nepit voi laittaa joko vaipan etuosaan (kuten etutarrallisissa tarra on edessä), tai sivulle. Etuosaan laitettaessa etunepit voidaan kiinnittää päällikankaaseen joko ennen vaippakappaleiden yhteen ompelua, tai vasta sitten kun vaippa on ommeltu (hieman työläämpi kun nepitys pitää tehdä kankaiden väliin taskun kautta). Etunepit voi olla edessä joko yhdessä tai kahdessa rivissä. Kaksirivisyys antaa mahdollisuuden säätää vaippaa enemmän, ylärivillä vyötäröä, alarivillä reittä.
Siivekenepit voi kiinnittää molempien kankaiden läpi. Sivunepillisissä vaipoissa kaikki nepit voidaan kiinnittää molempien kankaiden läpi.


Erilaisia vaippoja
- Eri tyyleillä ommeltuja vaippoja kuvallisine ompeluohjeineen löytyy esimerkiksi seuraavilta sivuilta:
- http://www.kestovaippayhdistys.fi/vaipat/taskuvaipanompeluohjekvy5.pdf
- http://www.kestovaippainfo.fi/tsi/vaipat/17/
- http://kuvablogi.com/blog/13793
- http://www.kiedo.net/teeseitse.html (myös 1-koon ja vuotosuojallisen kuorivaipan ohje!)

- Näpsykiinnitteinen sisä-/sisätäyttövaippa: Ihanan pehmoinen pienelle vauvalle joustofroteesta ommeltuna (ulkopintana voi käyttää myös pyyhefroteeta mutta se on kovempaa). Vaippaan voi ommella joustofroteeta myös kiinteäksi imuksi. Tarroja tai neppejä ei siis tällaiseen vaippaan tarvitse. Pehmoinen ja hyvä vaippa etenkin NB, S ja M –koossa, isommalla liikkuvalla lapsella ei välttämättä pysy paikoillaan.

- Sisävaippa ja ALL-IN-ONE: Kiinteät imut ommellaan vaipan sisäkankaan nurjalle puolelle ennen ulko- ja sisäkankaiden yhteen ompelua. Läppäimut voidaan kiinnittää joko takaosaan täyttöaukon sisäpuolelle (voidaan ommella lopuksi vaipan osien ollessa ommeltuina yhteen), tai vaipan etuosaan yläsaumaan tai hieman alemmas (jollei tahdo että ommel menee molempien kankaiden läpi, tulee läppä kiinnittää ensiksi sisäkankaaseen). Jos läppä on vaipan etuosassa ja se tulee suoraan vauvan ihoa vasten, kannattaa läpän päällimateriaali sitä ajatellen (eli mikä materiaali sopii vauvalle)!

- Housuvaippa: Ei tarvita neppejä tai tarroja kiinnitykseen, vaan etu- ja takasiivekkeet ommellaan sivulta kiinni. Housuvaippa voi olla joko täyttövaippa tai kiinteäimuinen.
Hyviä kuvallisia ohjeita housuvaipan ompeluun:
- http://kestokirppu.blogspot.com/2009/02/housuvaipan-ompeluohje.html
- http://www.kiedo.net/www_kiedo/kuvia/housuvaipanohje.pdf


Imut
Kestovaippailun ydin, eli vaipan imut, voivat olla joko kiinteinä vaipassa (vaippa kuivuu hitaasti), läppänä, tai irrallisina imuina (kuivuu nopeammin). Irralliset imut voivat olla muodoltaan vaikkapa neliönmuotoisia taittoja, muotoonommeltuja taittoja (=perhostaittoimut), suorakaiteen muotoisia pötköjä tai muotoonommeltuja pötköjä (tiimaimut).
Materiaalit kannattaa miettiä hyvin. Mielestäni kestovaippailuun kuuluu, että vaippakorista löytyy niin hitaita bambu-/hamppuimuja, kuin nopeita puuvillaimuja (frotee, joustofrotee, flanelli, velour, sherpa jne) ja/tai mikrokuituimuja. Kaikkia mahdollisia materiaaleja ja imumalleja ei tarvitse olla, mutta jokin itselle (/vauvalle) sopivin hidas-nopea-yhdistelmä olisi ideaalisin. Nopeat imut voivat olla pötköjä, hitaammat taittoja (jotta paljon imeviä kerroksia tulisi riittävästi). Toki jos tykkää vain pötköistä, voi kaikki imut olla sellaisia, tai päinvastoin kaikki voi olla taittoja.
Materiaaleja voi yhdistellä jos tahtoo. Kannattaa kuitenkin miettiä laittaako paljon kutistuvaa (ja vielä käytössäkin tiivistyvää/kintsahtavaa) bambua tai hamppua lainkaan kutistumattomien puuvillamateriaalien kanssa samaan imuun – tällöin imu voi alkaa vinksottamaan.
Imujen koon voi mitata vaipan mukaan sopivaksi, esim. vaippakaavasta. Taittoimut ovat pitkäikäisiä, sillä ne voi ensiksi taitella lyhyeltä reunalta esim. nelinkertaisiksi, ja vaippakoon kasvaessa pitkältä sivulta kolminkertaiseksi!

TSI-villahousut ja –imut
Villahousuja voi kutoa monella tavalla, esimerkiksi tasoneuleena tai pyörönä. Neuleohjeita löytyy samaisista paikoista kuin vaippakaavoja (mainittu ylempänä), ja ohjeissa on mainittu tarvittavat puikkojen paksuudet. Villahousuihin käytettävän langan tulee olla huopuvaa 100% villaa/merinovillaa, EI superwash käsiteltyä, EI sekoitetta, EI 40C pesun kestävää.
Hahtuvalanka on kiertämätön esilanka, jossa on jäljellä villarasvaa eli lanoliinia. Hahtuvaa myydään kiekkoina 1- tai 2-säikeisenä (esimerkiksi Oulun vankilan myymälässä, Baby Stylessä ja Lumoava Lanka -kaupassa Oulussa). Villikset tulee kutoa 2-säikeisellä langalla, jotta niistä tulee riittävän paksut ja pitävät. Jos hahtuva tuntuu liian haastavalta kutoa, sille löytyy vaihtoehdoiksi esimerkiksi Novitan Puro tai Huopanen –langat, ja lisäksi monet merinovillalangat ovat paksumpia / helpompia käsitellä kuin hahtuva.

(Lumoava Lanka –kaupasta löytyy myös esim. Cascade Yarns - Wool 220 Heathers –lanka joka sopii villahousuihin. HUOM! Opiskelijat ja Oulun kansalaisopiston käsityökurssilaiset saavat 10 %:a alennusta normaalihintaisista tuotteista!)

Villaimuja voi kutoa samoista langoista kuin villavaippahousujakin, puikot voivat olla kokoa 4-7. Villaimut kannattaa kutoa pötkönmallisiksi, kokoa sen mukaan mitä vaippakokoa käyttää. Villaimua voi käyttää niin hoito-/kuivaliinana suoraan ihoa vasten (imun oltava huopumaton, jotta pissa pääsee sen läpi muihin imukerroksiin), tai uloimpana todella imukykyisenä kosteuden pysäyttäjänä.

Lisäksi tarjolla on kankaan muodossa merinovillainterlock ja merinovillaribb –kankaita, joista voi ommella villahousuja ja imuja, jollei puikot pysy käsissä tai muutoin pitää enemmän tällaisesta materiaalista.